Kun koiran juoksua arvioidaan jotenkin muuten kuin sekuntikellolla, niin sehän on selvä, että puheita syntyy. Kun koira sitten vielä lähetetään handslippinä eikä kopista, niin aiheet puhumiselle kasvavat eksponentiaalisesti... Joskus sitä pitäisikin kai hämmästyä, miten vähän maastokisoissa harrastetaan pellonreunatuomarointia. Ainakin kovaan ääneen.

Jyväskylän hienolla kumpuilevalla kisapellolla kävikin sitten niin, että huomasin finaalilähdössä pitäväni pannasta kaksin käsin, päätin irrottaa toisen käden - ja urheilijanuorukainen tästä hipeltämisestä innostuneena tuumi, että nyt saa mennä ja repäisi itsensä otteestani. Maastokisoissahan seuraa pistevähennyksiä (20 %? Ehkä?), jos koira ei lähde oikeaan aikaan, vaan ennen tai jälkeen "irti" -käskyn. No, moinen käsky ei koskaan kantautunut korviini, joten mitäpä sitä mahdollista varaslähtöä kiistämäänkään... Tähän mennessä tapahtumat olivat harmillisia, mutta kun omasta mokasta johtuvat ja säännöt selvällä suomella näin sanovat, niin mitäpä siinä pullikoimaan. Kiintoisan käänteen tapahtumat saivatkin siinä vaiheessa, kun kävi ilmi, että lähdön tuomitsemista ei suinkaan jätetty tuomareiden ja toimitsijan ongelmaksi, vaan joku kävi erityisesti tekemässä aiheesta ilmoituksen kilpailutoimistoon. Tai no, ei sekään vielä ehkä pitkäaikaisharmittaisi - ellei ilmoittaja olisi myös esitellyt itsensä varastaneen koiran omistajaksi!

Aika harvoin sitä jää sanattomaksi, mutta nyt niin kyllä kävi. Onnekseni tuomaristo totesi, ettei epätasaisia lähtöjä havaittu, ja lähettäjän mukaan Japanen starttasi lähtökäskyn aikana, joten pisteet saatiin pitää. Tämä tuotiin myös esille ylituomarin puheessa ennen palkintojenjakoa, joten asia ei toivon mukaan jäänyt epäselväksi kenellekään asianomaiselle tai itsensä sellaiseksi julistaneelle.

Harvoin kai käy niin, että sitä viettää kauniin päivän hyvässä seurassa (avomies, äiti, kummityttö, joukko sloughiharrastajia), oma koira juoksee hienosti, oma koira peräti voittaa kisan, ja sitten sitä kuitenkin lähtee niin sanotusti tatti otsassa ajamaan kotia kohti. Tulipa koettua sekin.

Tulokset näyttivät kuitenkin seuraavalta:

1. B'Tesem Ahmosis Tal Sannat, 244 + 241 = 485 p, SERTK
2. Sawhorse's Shooting Sparks, 230 + 246 = 476 p, SA, K-SKPM 1.
3. Shalimar Mia Affirmed, 205 + 233 = 438 p, SA
4. Sawhorse's Just Shoot Me, 201 + 223 = 424 p, SA
5. Sawhorse's Shoot Straight, 188 + 217 = 405 p, SA
6. Sawhorse's Better Be Sweet, 177 + 221 = 398 p
7. Northgate's Divine Hanishan, 247 + 129 = 376 p

Ja koska mies vietti päivän videokameran kanssa, myös liikkuvaa kuvaa on saatavilla:

Alkuerän lähtö 1: punaisella Luca (Sawhorse's Shooting Sparks), sinisellä Rudolf (Sawhorse's Shoot Straight)
Alkuerän lähtö 2: punaisella Telma (Northgate's Divine Hanishan), sinisellä Tyyne (Shalimar Mia Affirmed)
Alkuerän lähtö 3: punaisella Honey (Sawhorse's Better Be Sweet), sinisellä Jarppa
Alkuerän lähtö 4: soolona Kara (Sawhorse's Just Shoot Me)

Finaalin lähtö 1 (Honey, alias Sawhorse's Better Be Sweet soolona) jäi tallentamatta, sillä kuvaaja ei ollut vielä asemissaan koiran lähtiessä...
Finaalin lähtö 2: punaisella Rudolf (Sawhorse's Shoot Straight), sinisellä Kara (Sawhorse's Just Shoot Me)
Finaalin lähtö 3: punaisella Tyyne (Shalimar Mia Affirmed), sinisellä Luca (Sawhorse's Shooting Sparks)
Finaalin lähtö 4: punaisella Telma (Northgate's Divine Hanishan), sinisellä Jaro

Näin. Seuraavat kisat ovat parin viikon päästä Kuopiossa (siis mitä järkeä, oi Hullu Koiraihminen???), siellä sitten lähetetään heti alusta yhdellä kädellä, niin ei tule säätöä.