Eläinlääkärimme on onneksi jo tottunut siihen, että epäsäännöllisen säännöllisesti marssin paikalle, ilmoitan koirani olevan sairas koska se käyttäytyy kuin normaali, ja vaadin tutkimuksia. Niinpä meitä ei enää edes katsottu hitaasti, kun ilmestyimme vastaanotolle normaalisti juovan Jusan kanssa. Sen sijaan sain passituksen pihalle virtsanäytepurkin kanssa. Pissatilkan saaminen talteen häveliäältä uroskoiralta, joka on sitäpaitsi juuri kävellyt muutaman kilometrin vastaanotolle, ei ole ihan yksinkertainen juttu. Hetken päästä hainkin toisen näytepurkin, siinä toivossa, että sinne saataisiin muutakin kuin kaksi tippaa ja takatassu. Ja onneksi pääsin pesemään käteni, ennen kuin piti mennä eläinlääkäriä kättelemään...

Taustatietona sen verran, että Jusa ei ole koskaan harrastanut suuremmin veden juomista. Kuumina kesinäkin se on huijattava juomaan "makuvedellä" (esim. kanansydänten keittoliemi) tai simppelisti vain sekoittamalla sen ruokaan reippaasti ylimääräistä vettä. Nahannostamistestit koiran kuivumisen arvioimiseksi eivät toimi Jusalla - tai no, toimivat ne, mutta kertovat, että se on aina kuivunut. Niin kuin varmaan onkin. Joka tapauksessa, kun Jusa alkoi juoda sellaisia määriä kuin Jaro - siis kuin normaali(mpi) koira - jokin oli vialla. Varmasti. Katselin touhua viikon verran, sitten pettivät hermot, ja näpyttelin lähilääkärimme numeron, että milloinkas päästäisiin tulemaan.

Olin ehtinyt kuvitella jo jos jonkinlaista Vakavaa Sairautta, mutta tulos pääsi silti yllättämään: Jusan maksa-arvot olivat huomattavan koholla. P-ALAT:n viitealueen yläraja oli 77 U/l, Jusan verinäytteen tulos oli 486 U/l.

Alustavasti hommaa ryhdyttiin hoitamaan akuuttina maksatulehduksena. Puuppa sai antibioottikuurin (Synuloxia - henkinen muistilappu: älä jätä näitä pöydälle tai Jaro syö ne) ja ohjeen syöttää sitä mahdollisimman vähäproteiinisella ruokavaliolla. Eläinlääkäri ystävällisesti ensin kysyi, mitä Jusa on syönyt, ja kuultuaan vastauksen "raakaruokaa", ei edes yskäissyt minkään odotushuoneen myyntihyllyn RC Hepaticin suuntaan, vaan alkoi suoriltaan miettiä kotiruokaohjeita. Kotiin mukaan lähti lääkkeiden lisäksi paketillinen Samylin -lisäravinnetta (glutationia, silybiinia, C- ja E-vitamiineja) sekä kopio maksavikaiselle sopivan riisi-porkkana-tofu -pöperön kokkausohjeesta.

Oh dear. Tofua. Onko kukaan koskaan nähnyt tofun hintalappua? Tai tutustunut paremmin soijan ravintoarvoon koiranruokana... Saattaa olla, että Google tulee olemaan lähipäivinä kovassa käytössä.