Kovimmat samurait nimittäin istuvat kaksi tuntia seiza-istunnassa sukimalla tukkakoiraa. Viimeviikkoinen Pinkyn turkinpalvontaseremonia kivikautisemmissa asennoissamme (koira kyljellään lattialla, minä epämääräisesti ranka rullalla sen vieressä ja päällä kyhjöttäen) oli vähällä tappaa selkäni, ja tällä viikolla oli pakko keksiä jotain muuta. Ratkaisu: pyyhe olohuoneen pöydälle, koira pyyhkeelle, kampaamaan. Selän kannalta ergonomisimpaan korkeuteen pääsi istumalla polvillaan. Jalat vastustelivat, mutta ne toipiuivat paljon nopeammin kuin selkä viime viikolla, joten toistaiseksi ne on äänestetty oppositioon. Sitäpaitsi, eiväkö ihmiset istu Japanissakin näin tunteja, siis enemmän kuin vajaat kaksi?